18. syyskuuta 2015

Vire 2015 Osasto

Tässä on koko kaunis osastomme niinkuin se oli messuilla rakennettuna!


Yleisnäkymää.
Tuotteet vasemmalta oikealle:
Pointy
MuMo
Taime
Kore
Circuit


Yleisnäkymää.
Tuotteet vasemmalta oikealle:
Taime
Alfred
Mini
Circuit
Pronto


Yleisnäkymää
Tuotteet vasemmalta oikealle:
Pointy
Mumo
Taime



Yleisnäkymää
Tuotteet vasemmalta oikealle:
Mini
Loue
Pronto
Circuit


Kiitokset osastosta kirjoittaneille menee:

http://www.styleroom.fi/album/53714-habitare-ideat-2015
http://myjuw.blogspot.fi/2015/09/habitare-2015.html http://mamigogo.indiedays.com/2015/09/10/habitare-2015/
http://www.leeluu.fi/habitare-design-fair-3-young-designers-you-should-see/ http://keltainentalorannalla.blogspot.fi/2015/09/habitare-2015.html http://liisakinteriors.blogspot.fi/2015/09/habitare-2015.html?m=1

12. syyskuuta 2015

Vireen värikäs muoilijapoppoo esittäytyy



Nyt esittelyssä koko Vireen muotoilijapoppoo! Vielä on tämä ja huominen päivä aikaa käydä katsomassa näitä ihanuuksia paikan päällä! Linkeistä pääset lukemaan henkilökuvia ja tarinoita tuotteiden takaa.




  "If you don't know it's impossible, it's easier to do." -Neil Gaiman























                                                    Mini - omakotitalon skeittiramppi






10. syyskuuta 2015

HENKILÖKUVA / HEIDI

" Creativity is intelligence having fun" - Albert Einstein

Nimi Heidi Välimäki

Ikä 30 vuotta

Missio. Haluan tuoda muotoilua ja muotoiluajattelua sinne, missä sitä ei perinteisesti ole.

Miten päädyin muotoilijaksi…Minulla on aina ollut vilkas mielikuvitus ja vahva tarve luoda. Lukiossa haaveilin muotoilun opinnoista, mutta pääsin puolivahingossa sisään kauppatieteisiin ja päädyin tilintarkastusalalle. 27-vuotiaana kolme vuotta “järkevää" uraputkea suorittaneena koin, että nyt jos koskaan on oikea aika alkaa toteuttamaan niitä oikeita hulluja ja pelottaviakin unelmia: hankkiuduin Etelä-Amerikan kautta Lappiin opiskelemaan teollista muotoilua. Enää en ajattele vaihtaneeni alaa, vaan koen että kauppatieteet ja muotoilu ovat tosi luonnollinen osaamiskombo. 

Inspiraation lähteet. Kirpparit, rosoiset paikat, nykytaide, katutaide, keskustelut ja kulttuurien kohtaaminen - matkustaessani minulla on lähes jatkuva flow päällä. Parhaat ideat syntyvät kuitenkin useimmiten jostain ongelmasta, rajoitteesta tai puutteesta, johon pitää kehittää kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Visuaalista inspiraatiota haen aktiivisesti esim. Pinterestistä.

Inspiroiva paikka / kaupunki, miksi? Buenos Aires on täydellinen sekoitus Eurooppaa ja lattareita. Kaupunki on täynnä ilmaista ja puoli-ilmaista kulttuuria, katutaidetta ja luovaa energiaa. Argentiinalaiset ovat fiilistelijöitä ja niiden hyvä boogi ja flow on tarttuvaa.

Parasta Lapissa opiskelussa oli.. siellä tapaamieni mielettömien tyyppien lisäksi kevättalven koulumatkat jään yli auringon nousun ja laskun aikaan kun taivas taittui utuisiin pinkin ja lilan sävyihin ja puissa oli paksu lumipeite, sekä välitön lappilainen meininki: kerrankin eräs tyttö tarjoutui vaihtamaan lenkkireissulla suuntaa ja saattamaan minua lähes kilometrin matkan, koska ei ollut ihan varma osaako neuvoa tien oikein. Rovaniemellä on myös Suomen paras vakikirppiskene. 

Erityistä tuotteessani. Loue on pyykkiteline, jota ei tarvitse pitää piilossa. Sen mitoitus ja pinnanvälit on suunniteltu optimaalisiksi erityyppisille pyykeille ja vaihdettavien narujen ansiosta se on muuntautuva.  

Pinterest Heival 
Instagram HV4

Short in english: Heidi is an auditor turned into a designer, whose mission is to bring Design and Design thinking to where it’s traditionally not being used: e.g. for the Habitare fair she designed a wall mounted drying rack that has not to be hidden. She sees problems as an inspiration for the innovations rather than obstacles. 

7. syyskuuta 2015

HENKILÖKUVA / ANNIINA

NIMI: Anniina Koivuaho


IKÄ: 24 vuotta


KOTIPAIKKA: Oulu


MITEN MINUSTA TULI SUUNNITTELIJA: Olen aina pitänyt piirtämisestä, mutta en koskaan ajatellut siitä itselleni ammattia. Abivuonna selasin opinto-oppaita eri yliopistoista, ja silmiin osui kuvaus teollisesta muotoilusta. Tuntui, että teollisessa muotoilussa yhdistyy kaikki minua kiinnostava; kaupallisuus, tekniikka ja taiteet.


ESIKUVANI: Muotoilija Ilmari Tapiovaara, jonka esteettinen, käytännöllinen ja yksinkertainen muotoilu kiinnostaa.

MITÄ ERITYISTÄ ON TUOTEESSANI: ALVA-valaisin syntyi yhteistyössä Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Flexbright Oy:n sekä Lapin ammattiopiston kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntyi valaisin, jonka valonlähteenä toimii ohuttakin ohuempi LED-valokalvo. Lattiavalaisimessa loistaa Rovaniemen tunnettu poronsarvi-asemakaava, mutta kuvionti on silti helposti muutettavissa. Kuin myös käyttötarkoituskin; ALVA oli alunperin kattovalaisin...


LEFFAVINKKI: Fight Club! Hullun hyvä.

INSPIROIVIN BIISI ENNEN DEADLINEA: Joku mahdollisimman nopeatempoinen! Tällä hetkellä kuuntelen paljon Musea.

JOKU ERIKOINEN FAKTA MINUSTA: Olen tanssinut balettia pienestä pitäen, yhteensä 14 vuotta.





Pointy - jotain ihan muuta

Alussa olivat kynä, paperi ja suunnittelija. Idea antoi vielä odottaa itseään. Ajatuksia kyllä oli heti alkuun useitakin, mutta oli odotettava sitä yhtä, joka antaisi ottaa itsensä kiinni. Aivan kuin Nuuskamuikkunenkin odottaa sävelmää - se tulisi kyllä luokse. Ja kun erään kerran kotiin tullessani harmittelin, etten voinut vain viskata avaimiani seinään lähtöäni odottamaan, niin ymmärsin idean saapuneen.

Tuotteeni olisi muunneltava magneettitaulu.

Suunnitteluprosessiani ohjasi tarve saada käytännön ongelma ratkaistuksi esteettisellä ja hauskalla tavalla. Halusin saada käärittyä samaan pakettiin käytännöllisyyden, estetiikan, leikkisyyden ja kaiken kukkuraksi antaa käyttäjälle mahdollisimman vapaat kädet käytössä. Olen aina pyrkinyt yhdistämään kokonaisuuteen eri näkökulmia, keskittymättä ratkaisemaan vain yhtä tiettyä ongelmaa.

Tuotteen lopullista muotoa hain paperiprotoja rakentamalla ja niillä leikkimällä. Insinööriaivoni kommentoivat useaan otteeseen reaalimaailman rajoituksista. Hullut ideani törmäsivät fysiikan lakeihin. Eteenpäin pääsyn takasi vain se, että uskalsi luottaa ratkaisujen löytymiseen. Hiljainen puurtaminen ja ajatusten testailu. Leikki.


Materiaalivalintoja ohjasivat sekä arktisen muotoilun ajatus luonnollisista materiaaleista että tuotteen toimivuus. Alunperin mukana ollut huopa tipahti lopussa kokonaan pois. Lopulta jäljellä olivat vain puu ja metalli.

Konseptitestien rakentelu ja lopullisen prototyypin työstäminen työllistivät kevään tunteja. Tämä vaihe oli projektissa sekä mielenkiintoisin että monella tapaa hankalin. Yhtäkkiä olikin edessä paljon asioita, joita ei voinut vain kynällä ja paperilla ratkaista. Teoreettisen ajatuksen kokeilu käytännössä kylmää joskus selkäpiitä - entä jos ajatus ei toimikaan. Tässä on kuitenkin teollisen muotoilun paras puoli! On melko mahtava tunne nähdä ideansa saavan oikean, fyysisen muodon.



Pointy ei kuitenkaan olisi olemassa ilman mahtavia yhteistyötahoja. Nimeltä mainiten haluan kiittää Ismo Lakelaa (LAO) ja Pasi Kelahaaraa (LAY).

Tuotteen nimi valikoitui melko suoraviivaisesti. Pointy on englantia ja tarkoittaa teräväkärkistä tai suippoa. Terminä se ei kuitenkaan ole muodollinen, mikä on vapauttavaa. Pointy on suippojen osiensa summa ja kokonaisuutena jotain muuta.

Pointy on syntynyt pikkuhiljaa pala palalta tuotetta kuunnellen. Joka vaiheessa löytyneet ideat ovat yhdistämisen jälkeen johtaneet selkeään ja ilmeikkääseen kokonaisuuteen, joka on täynnä vastakohtia - aivan kuten pitikin.

6. syyskuuta 2015

Kevyt & värikäs

Osaston suunnittelusta vastaava ryhmä koostui Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan eri opetusohjelmien opiskelijoista. Mukana olivat graafinen suunnittelija Hilla Virtanen, tekstiili- ja sisustusmuotoilija Silja Nurmimäki sekä teolliset muotoilijat Hanna-Maria Viertola, Diana Jamoido, Paula Roinesalo, Kaisa-Elina Koivisto, Heikki Herranen sekä Rikumatti Jurmu.
Inspiraatiota etsimme seuraavan kysymyksen kautta: miten tuomme esille arktisuutta ilman että kompastumme kliseisiin? Tätä pyöritellessä löysimme kaiken sen väriloiston, mitä arktinen alue asukkailleen tarjoaa. Osastollemme olemmekin tuoneet reippaan väripaletin, joka lepää rauhallista taustaa vasten.
Toisena kantavana teemana olemme pitäneet sitä ilmavuutta, mitä Lapissa voi kokea päivittäin. Ilmavuuden ja keveyden voi kokea myös VIRE -osastollamme.
Kevyet rakenteet olemme rakentaneet yhdessä Lapin Ammattiopiston kanssa. Materiaalit meille tarjosivat yhteistyökumppanimme Jideart, Lapin metallikierrätys, Rovaniemen Väri ja Matto sekä Kaiverruskallio.
Lämpimät kiitokset kuuluvat myös sponsorillemme Rovaniemen kaupungille!

5. syyskuuta 2015

HENKILÖKUVA / HANNU


"Ongelmiin löytyy aina ratkaisu"


                      
NIMI: Hannu Mikkonen
IKÄ: 66 vuotta lokakuussa
KOTIPAIKKA: Inari
MITEN MINUSTA TULI SUUNNITTELIJA: Sattuman, kotipaikkakunnalle suunnatun, kansainvälisen, moniyliopistollisen EU -hankkeen ja tästä vahvana teolliseen muotoiluun virinneen kiinnostuksen kautta. Seniorikansalaisen riittoisasta vapaa-ajasta ja puolisoni suopeasta suhtautumisesta opiskeluuni ei ole ollut sen koommin haittaa.
ESIKUVANI: Ei erityisiä esikuvia muotoilijoista, mutta tyylisuuntauksena pidän koristetaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin cocktailsta eli Art Decosta (1925-1939). Ykkösenä on ehdottomasti Chrysler Building New Yorkissa.
SUUNNITTELUFILOSOFIA: Mottoni mukaisesti etsin toimivia ratkaisuja. Tämä puolestaan on perintöä lennonjohtajan työurasta, jossa oikean ratkaisun löytäminen kulloisenkiin tilanteeseen ilman yön yli nukkumisia oli kantava ohjenuora.
MITÄ ERITYISTÄ ON TUOTEESSANI: Pronto on hyllyn, pikkupöydän, työtason ja säilyttimen kombinaatio, jonka ominaisuuksiin kuuluu vaivaton siirreltävyys.
KIRJAVINKKI: Donna Leonen kirjat, jotka kertovat sangen omaperäisiä ratkaisuja tekevästä, venetsialaisesta komisario Guido Brunettista.
AAMU- VAI ILTAIHMINEN?: Ehdottomasti ilta- ja yökyöpeli, sillä olen tuottavimmillani kello 21 jälkeen.
LEMPIVÄRI?: Muotoilija pukeutuu mustaan, mutta ei sen värin kanssa ole niin nuukaa, sillä partanikin on jo valkoinen.
MITÄ OTTAISIT MUKAASI AUTIOLLE SAARELLE?: Vaimoni, sillä uskon hänen lupautuvan mukaani. Jos toisin käy, niin soutuveneen.
JOKU ERIKOINEN FAKTA MINUSTA: Olen yli 40 v harjoittelun jälkeen oppinut leipomaan kelvollisia sämpylöitä.

1. syyskuuta 2015

Kore - tarina tuotteen takaa

Suunnitteluprosessi lähti liikkeelle yhteisesti valituista teemoista joita olivat muun muassa keveys, ilmavuus, arktinen muotoilu ja tarvelähtöisyys. Oma tavoitteeni oli luoda selkeää ja pelkistettyä sekä käyttää mahdollisimman vähän materiaalia. Halusin tuotteeni olevan toimiva ja esteettisesti mielenkiintoinen. Yhteisesti sovitut kriteerit täyttävistä tuoteideoistani valikoitui idea aikuisille suunnatusta lepopaikasta, jossa olisi hyvä istua ja joka mahdollistaisi liikkeen. Istumisesta on muodostunut terveydelle uhka, staattinen istuma-asento lyhentää tutkitusti elinikää ja heikentää terveyttä. Keinuva liike taas rentouttaa, kehittää tasapainoa, aktivoi aivotoimintaa ja keskivartaloa. Ajattelin tuotteessani yhdistää liikkeen ja miellyttävyyden istumiseen sekä luoda sisustuksellisen terveystuolin.   
Kuva 1. Idea, prosessointia ja ensimmäinen proto


Alkuperäinen tuoteidea oli ikäänkuin kaksoiskuperalla alustalla oleva riippumatto, josta olen monen variaation kautta päätynyt lopulliseen muotoon ja ilmeeseen. Lopullinen rungon muoto löytyi rehellisesti intuitiolla. Olin piirtänyt käsin ja koneella, mutta riittävän hyvää ideaa ei tuntunut löytyvän, kunnes otin nipun erilaisia rautalankoja ja istuin alas. Aikani väänneltyäni runko oli käsissäni. Rungon muodon löydyttyä oli seuraava vaihe valmistaa prototyyppi 1:1 koossa pienoismallin kanssa, jotta nähtäisiin toimiiko muoto todellisuudessa. Proton toteuttivat mieheni Ilkka Tuomaala ja hänen työkaverinsa Kauko Pinola ja Juhani Kaarela 12mm vahvuisesta harjateräksestä antamieni mittojen mukaan. Aivan yksinkertaista se ei ollut ollut mutta entisten metallimiesten käsissä rauta taipui haluttuun muotoon. Protoa testattiin nopeiden kokeilujen avulla, ja mittoja tarkennettiin.  

Lopullisen rungon valmistuksen osalta sain yhteistyökumppanikseni Sytyke-Centre Oy:n Ylivieskasta. Materiaalina päädyttiin käyttämään huonekaluputkea. Lopullisen rungon valmistus osoittautui arvioitua haasteellisemmaksi mutta yhteistyökumppanini sitkeydellä runko valmistui. Maalauksen toteutti Lapin ammattiopiston automaalausosasto ammattitaidolla.

Rungon muoto mahdollisti istuinosan toteutuksen lukuisilla eri tavoilla. Itseäni viehätti ajatus käyttää joustavaa materiaalia, jolloin se mukautuisi jokaisen käyttäjän muotoon  ja tuolin ilme eläisi. Tutustuin materiaaleihin  ja testasin eri vaihtoehtoja  ja tekniikoita, joilla istuinosa olisi mahdollista toteuttaa niin että tuolissa olisi mukava istua ja ilme säilyisi keveänä. Eri materiaaleja etsiessä sain arvokasta tukea ja neuvontaa yhteistyökumppaniltani Verhoomoliike Ellinellilltä Ylivieskasta.  


materiaalia.jpg


Kuva 2. Materiaalitestauksia.

Rungon valmistuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi aikatauluni petti, ja messuilla julkaistavassa tuotekatalogissa kuvamateriaali on otettu harjateräksestä toteutetusta ensimmäisestä protosta, johon toteutin istuinosan joustavasta nyöristä punosmaisesti. Koska istuinmukavuus ei ollut täydellinen, jatkoin kehittelyä ja ideointia. Lopulta parhaimmaksi osoittautui eko-ontelokuteesta ja lattakuminauhasta virkattu verkko. Verkko pingotetaan runkoon ja tuoli on valmis käyttöön. Jotta istuinmukavuus olisi täydellinen lisäsin vielä nahasta valmistetun niskatyynyn, jonka korkeutta on mahdollista säätää. Istuinosa on irrotettava, mikä helpottaa kuljetusta ja puhdistusta.  

Kore_leikattu.jpg                     mun paikka.JPG

Kuva 3. Kore katalogissa. Kuva 4.  Koren lopullinen muoto. “Mun paikka”,      
   sanoo Isla 2-vuotta.

Nimeksi lepotuolille valikoitui yhteistyöllä Kore viittaamaan keskivartaloa aktivoivaan liikkeeseen. Tutkiessani mitä Kore merkitsee löytyi yhteys antiikin kreikan tarustoon, jossa kore tarkoitti suoraryhtistä verhottua naista, vastaava mieshahmoa kutstuttiin nimellä kuros.  Työnimeksi tuolille on muotoutunut spontaanisti ystävien suusta Häkkyrä heidän puhutellessaan ja testatessaan tuotetta kotonamme. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja erityisen mielissäni olen sen aikaansaamasta kiinnostuksesta. Kuten henkilöesittelyssä kerroin, olen aiemmalta ammatiltani työfysioterapeutti. Taustani näkyy selkeästi myös Koren syntyvaiheissa ja lopputuloksessa. Myös harrastuneisuuteni ompelun ja käsitöiden parissa on arvattavissa lopullisesta ulkoasusta. 

Kore on inhimillinen ja aktiivinen tuote. Projektin onnistumisesta kuuluu iso kiitos yllämainituille yhteistyökummpaneilleni, perheelleni sekä kaikille Habitare-projektissa mukana oleville henkilöille Lapin yliopistosta.  

31. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / SAARA T.





NIMI: Saara Tuomaala


IKÄ: 37


KOTIPAIKKA: Ylivieska

Miten minusta tuli suunnittelija: Lukion jälkeen kouluttauduin fysioterapeutiksi, mutta palo luovalle alalle kyti taustalla ja lopulta päätin koettaa onneani. Pääsin opiskelemaan teollista muotoilua Lapin yliopistoon ja hyvin pian ymmärsin löytäneeni oikean alan itselleni. Olen pienestä pitäen tehnyt paljon käsilläni  kaikenlaista, laidasta laitaan. Fysioterapiataustastani ja työkokemuksen kautta olen saanut arvokasta kokemusta ergonomiasta, erityisryhmistä, eri ikäryhmistä sekä yleisesti ihmistuntemusta. Olen työskennellyt työfysioterapeuttina eri   ammattiryhmien parissa ja päässyt tutustumaan eri työyhteisöihin ja toimintatapoihin. Muotoilijana pystyn hyödyntämään sekä entistä että uutta ammattiosaamistani.

Muotoilijana olen:  Realistinen ideasampo. Teen paljon kokeiluja, pyörittelen ideoita päässäni, välillä tartun kynään tai teen pienoismallin. Tykkään pallotella ideoita yhteistyössä muiden kanssa mutta varsinaisen työn teen yksin hiljaisuudessa.

Muotoilussa parasta on: Jatkuva muutos, eteenpäin meneminen, asioiden tarkasteleminen uudelta kantilta, hiominen ja ongelmien ratkominen. Ongelmat saavat minut innostumaan.

Suunnittelufilosofia: Form follows function. Tuotteen tai asian pitää olla ensisijaisesti miellyttävä ja hyvä käyttää. Esteettinen kiinnostavuus seuraa perässä.

Erityistä tuotteessani: Kore on yhtä aikaa sekä yksinkertainen että monimutkainen. Siinä yhdistyy mukavuus, muotoutuvuus, leikkisyys sekä materiaalien uudenlainen käyttö ja yhdistely.

Inspiraation lähteitä: Kaikki ympärillä olevat pienet yksityiskohdat, materiaalit, luonto, arkkitehtuuri, muoti, luovat teokset ja tuotokset.  Pinterest on verraton valmistautumis- ja ideointiapu.

Kirjavinkki: Luen paljon kaunokirjallisuutta mutta vain harvat kirjat jättävät syviä muistijälkiä. Harper Leen Kuin surmaisi satakielen kertoo ennakkoluuloista ja eriarvoisuudesta. Teemat ovat tänäkin päivänä hyvin ajankohtaisia.  

Inspiroivin biisi ennen deadlinea: Täydellinen hiljaisuus. Ongelmatilanteessa lähden juoksulenkille, ja useimmiten prosessi etenee jälleen.

Aamu- vai iltaihminen? Ehdottomasti iltaihminen. Tehokkain työskentelyaika on illalla klo 20-23. Toki alitajunta tekee jatkuvasti töitä,  kiivaassa työvaiheessa kellon ympäri.

Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Rautalankaa ja Leathermannin.

Short in english: After high school Saara graduated as an physiotherapist, but the passion for design drive her to study industrial design. She believes a product should be primarily easy and comfortable to use. She's an evening person and works best in complete silence.

30. elokuuta 2015

Vuorovaikutteista muotoilua





Syntyipä eräs kaunis päivä ajatus tuotteesta. Tuotteesta, josta syntyisi ääntä. Eikä mitä tahansa ääntä, vaan musiikkia! Ja mikä parasta – musiikkia, johon sinä itse voisit liikkeilläsi vaikuttaa! Kun liikkuisit rauhallisesti, olisi musiikki rauhallista. Ja kun puolestaan tanssisit energisesti, vastaisi tuote musiikilla joka sopisi mielenmaisemaasi.

Kun puhumme tämänkaltaisesta toiminnasta, jossa ihminen on vuorovaikutuksessa esineen kanssa, puhumme interaktiosta. Vuorovaikutuksesta, jossa kummankin osapuolen toiminta vaikuttaa toiseen. Käyttäjän elekieli vaikuttaa tuotteen kautta äänimaailmaan, jolla taas on vaikutusta käyttäjän mielenmaisemaan ja toimintaan.
Miten sitten tuote saadaan reagoimaan ”todelliseen” maailmaan - siihen fyysiseen ympäristöön jossa elämme? Sensoreilla. Kuten sana jo paljastaa, sensoreista puhuttaessa liikutaan aistimusten maailmassa. Samoin kun ihminen havainnoi ympäristöään esimerkiksi kuulo-, näkö- ja tuntoaistin avulla, voi sensori havaita ääntä, liikettä, lämpötilaa, asentoa jne. Sensorit ovat tuotteen yhteys ulkomaailmaan, ja niiden avulla voidaan aikaansaada monenlaista toimintaa. Kuten vaikkapa äänimaailmaa, joka reagoi liikkeeseen.

Entä miten kävi sen ajatuksen interaktiivisesta tuotteesta? Tule ottamaan selvää ja tutustumaan Habitare-messuilla Lapin yliopiston Vire-osastolla Mumoon, konseptiin tuotteesta, joka tuottaa äänimaailmaa symbioosissa käyttäjän kanssa. Olemme paikan päällä kertomassa lisää, joten tulkaa ilmaisemaan mielipiteenne ja ehdottamaan, mitä kaikkea Mumo voisi tehdä. Etsimme messuilta myös yhteistyökumppaneita jatkokehitystä varten, joten reippaasti vaan nykäisemään hihasta! Habitaressa tavataan!


p.s. Nimi Mumo tulee sanasta Music from Movement. Kuvaavaa, eikö?

24. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / SIINA

Nimi: Siina Loviisa Pekkanen

Ikä: 29 vuotta

Erityistä tuotteessani: Circuit:sta voisin kai todeta, että työtäni ohjasi vahvasti halu löytää konkreettinen uusi ratkaisu tuttuun arkiseen ongelmaan. Circuit:n perusajatus on, että perinteisestä hyllyköstä poiketen käyttäjä voi tuoda hyllyn itselle sopivalle korkeudelle / paikalle, jolloin käyttäjä ohjaa hyllykön liikettä, eikä hyllykkö käyttäjän liikettä.

Lempivärini: Olen vahvasti mielialaihminen, vastaus tähän kysymykseen vaihtelee päivittäin, jollei jopa hetkittäin. Tänään se on kylmä, raikas, jäänsininen.

Leffavinkki: Lähiaikoina olen katsellut enimmäkseen elokuvia, jotka saavat minut hyvälle tuulelle. Esimerkkinä vaikkapa The Great Race (1965).

Aamu- vai iltaihminen?  Molempia. Haluaisin aloittaa päiväni aikaisin aamulla, mutta illallakaan en malttaisi mennä nukkumaan. Tämä luonteenpiirre tuottaa toisinaan hieman haastetta, koska olisi varmaan ihan hyvä nukkuakin välillä...

Erikoinen fakta: Olen synesteetikko. Tästä johtuen koen kirjaimet (etenkin vokaalit) sekä numerot väreinä.

Short in english: Siina's design was driven by a strive to find a concrete new solution for an ordinary problem. Siina is a synesthetic person, which is why she sees letters (especially vowels)and numbers in colors.

23. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / SAARA.K

“Impossible is just a big word thrown around by small men who find it easier to live in the world they've been given than to explore the power they have to change it. Impossible is not a fact. It's an opinion. Impossible is not a declaration. It's a dare. Impossible is potential. Impossible is temporary. Impossible is nothing.” ― Muhammad Ali
Nimi: Saara Koskinen 

Ikä: 26 vuotta

Miten minusta tuli muotoilija: Lukion jälkeen en tiennyt mitä halusin tehdä ”isona” joten hain kahteen käsi- ja taideteolliseen ammattikouluun, joista valitsin Piippolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen. Siellä tutustuin muotoilijan ammattiin opinnoissani artesaani design assistentiksi ja sillä tiellä olen ollut siitä lähtien.

Inspiraation lähteitä: Materiaalit itsessään ovat mielenkiintoisia, ja niiden soveltaminen totutusta poikkeavalla tavalla. Myös musiikki, luonto, keskustelut ja unet ovat olleet hyviä inspiraation lähteitä.

Aamu- vai ilta-ihminen?: Ilta! Kun on antanut päivän verran ajatusten muhia, on helppoa niistä sitten valita kaikista mielenkiintoisimmat tai luovimmat ideat myöhemmin jatkojalostettavaksi. 

Lempivärini: Lempiväri vaihtelee voimakkaasti päivästä ja mielialasta toiseen. Musta on kuitenkin pysynyt yhtenä lempiväreistäni jo pitkään. Lisänä on ollut esimerkiksi tumman siniset, punaiset ja häivähdykset oranssia. Aivan kuten auringon lasku kuulaana syysiltana, juuri kun tähdet ovat alkamassa tuikkia.

Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Crovel -monitoimityökalun joka koostuu muun muassa lapiosta, rautakangesta, kirveestä, vasarasta..

Erityistä tuotteessani: Taime on suunniteltu sopimaan erikokoisiin tiloihin, koska sen voi taitella auki kuin haitarin. Se on myös helposti kiinnitettävissä lämpöpatteriin sen omien, pienten puristimien avulla.

Erikoinen fakta: Olen keräilijä ja keräilen mieluiten muun muassa kirjoja ja sateenvarjoja.

Short in english: Saara's interest for Design studies started from her artisan studies. She's inspired by alternative uses of the materials and the nature.

20. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / MARI

“Fantasy is an exercise bicycle for the mind. It might not take you anywhere, but it tones up the muscles that can. Of course, I could be wrong.”-Terry Pratchett
Nimi: Mari Autio

Ikä: 27 vuotta 

Esikuvani: Suomalaisista muotoilijoista Tapio Wirkkala on ehkä kaikista vaikuttavin, taiteilijoista Alphonse Mucha.

Suunnittelufilosofia: Onnistunut muotoilu on yllättävää ja hauskaa, mutta silti käytettävää. 

Inspiraation lähteitä: Fantasia ja scifi kaikissa sen eri muodoissa. Puu, metalli, kosketus ja aistit. 

Lempiväri: Lempivärini on pitkään ollut hyvin tumma violetti mutta oikeastaan kaikista väreistä on olemassa joku sävy josta pidän. Tumman vaaleanpunaiset, oranssiin taittuvat punaiset sekä limenvihreä ja vihreään taittuvat siniset ovat suosikkejani. Värit toimivat eri materiaaleissa eri tavalla joten väri jota muuten inhoaisin voi olla jossain materiaalissa houkuttelevan näköinen.

Autiolle saarelle ottaisin mukaan… Luonnoslehtiön ja kasan lyijykyniä, syödäkään ei niin tarvitse jos vain on jotain mihin purkaa itseään.

Erityistä tuotteessani: MUMO on konsepti jossa on erityistä sen muotokieli ja toimintatapa. Mumossa on hyödynnetty myös materiaaleja joita ei normaalisti käytettäisi elektronisessa tuotteessa.

Erikoinen fakta: Osaan aika hyvin määritellä asioiden mittasuhteita paljaalla silmällä ilman mitään mittausvälineitä.

Pinterest tili: https://www.pinterest.com/lokatress/

Short in english: Mari is a designer inspired by the Fantasy and the Scifi. According to her a successful design is surprising and fun, but functional at the same time.

18. elokuuta 2015

MINI - omakotikelpoinen skeittiramppi

Jokainen skeittaava nuori on joskus haaveillut omasta minirampista. Sellaisia löytyykin useilta takapihoilta, ja erilaisia toteutuksia on yhtä paljon kuin tekijöitä. Äkkiseltään minirampin tekeminen voi tuntua helpolta, mutta jokainen rampin väsännyt tietää DIY-rampin rakentelun olevan yllättävän haasteellista puuhaa. Vaneriset rampit eivät yleensä kaunista omakotitalon pihaa, joten monet vanhemmat hankkivat puutarhaansa mieluummin kukkapenkin, kuin minirampin.

Asenne voisi muuttua, jos miniramppi olisi tyylikäs puutarhatuote joka istuu kauniisti modernin omakotitalon pihaan. Tällöin puutarhan hoidosta innostunut äiti voisi hyvillä mielin hyväksyä rampin takapihalle, ja samalla nuorena rullannut isä pääsisi viettämään laatuaikaa lapsien kanssa vanhan harrastuksen parissa. Talvella Minin, tai osan siitä, voi helposti siirtää autotalliin, jolloin harrastus voi jatkua ympäri vuoden. Kesälomalla Minin voi pakata peräkärryyn ja viedä mökille, joten perheen teinitkin saadaan vapaaehtoisesti mukaan mökkeilemään.

Kuva 1. Ensimmäinen proto

Mini on kotimainen tuote jonka pääraaka-aineena on ekologisesti puu. Mini koostuu elementeistä, jotka kaksi aikuista jaksavat nostaa, joten se on helppo siirtää ja kuljettaa paikasta toiseen. Rampin runko muodostuu kaarevista liimapuupalkeista ja pinta on vaneria. Messuilla on esillä Minin pienoismalli, koska täysikokoinen ramppi ei olisi mahtunut osastolle.

Kuva 2. Pienoismalli

Ramppiprojektissa on ollut mukana Caamos, joka on pieni lappilainen nouseva brändi;

”Kaamos eli polaariyö, on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä. 

Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.Kaamoksen vaikutuksen alaisena kaksi lappilaista kaveria aloitti kuvamaan freeride moottorikelkkailua sekä lumi- ja rullalautailua omaksi iloksi tuomaan piristystä talven vähävaloisiin päiviin. Syntyi Caamos, joka on kaamoksen vastakohta - eloisa ja valoisa brändi jossa elää lapin henki. ” 



16. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / RIKUMATTI

"Hienolla idealla tai muodolla ei tee mitään, jos sitä ei voi toteuttaa. Etenen projekteissa usein reippaasti eteenpäin ja palaan tarvittaessa taaksepäin."

Nimi: Rikumatti Jurmu

Ikä: 28 vuotta

Minkä tyyppinen muotoilija olen? Olen ehkä keskimääräistä realistisempi muotoilija enkä pidä itseäni ”taiteilijana”. Minulle on aina ollut vaikeaa miettiä tai suunnitella jotain överiä ja toteuttamiskelvotonta. Teen mieluummin käsillä kuin tietokoneella, mutta pidän silti myös graafisesta suunnittelusta, kuvankäsittelystä ja videoeditoinnista.

Miten minusta tuli muotoilija? Lapsena vanhempani laittoivat minut kuvataidekerhoon. Se oli ihan kivaa vaikka usein olisin mieluummin pelannut futista. Hain Lapin Yliopistoon kokeilumielessä tietämättä muotoilusta mitään, koska halusin silloin arkkitehdiksi.

Arkkitehtikouluun pääsy jäi parista pisteestä kiinni, joten tarkoitus oli opiskella vuosi muotoilua ja pyrkiä uudestaan arkkitehdiksi.Ensimmäinen vuosi muotoilun parissa oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että arkkitehdin hommat ei enää kiinnostanut. Muotoilussa parasta on: vapaus ja onnistumisen tunne.

Erityistä tuotteessani: Miniramppeja on ollut monilla skeittiparkeilla ja takapihoilla jo pitkään, mutta suomessa ei ole myytävänä minejä yksityisille asiakkaille. Myös kuljetettavuus on erityinen asia, koska normaalisti DIY -rampit on valettu betonista tai rakennettu siten että siirtäminen on mahdotonta.

Tankkaus ennen dead linea: Kahvia ja munkkia tai muita herkkuja.

Miten työskentelen? Aloitan useimmiten työskentelyn jollain mukavalla hommalla. Teen itselleni pieniä tavoitteita jotka yritän saavuttaa ennen taukoa tai iltaa.

Erikoinen fakta: Olen hypännyt moottorikelkalla suomen ennätyksen (49m)
Instagram -tili: instagram.com/riksaga

Short in english: According to Rikumatti, the best thing about the design is the freedom and the sense of accomplishment. He sees himself rather as a more realistic type of designer, than an artist.

13. elokuuta 2015

HENKILÖKUVA / MINNA

“Be the change that you wish to see in the world.” -Mahatma Gandhi
Nimi: Minna Silvennoinen 

Ikä: 27 vuotta

Muotoilussa parasta on: Muotoilu on ajattelutapa. On oikeastaan ihan sama suunnittelenko fyysistä tuotetta vai jotain aineetonta, lähestymistapa on aina sama: pää sopivasti ilmassa ja jalat sopivasti maassa. Näen, että muotoilun tehtävä on luoda esteettisempää, toimivampaa ja eettisempää maailmaa.

Esikuvani: Ihailen kaikkia niitä rohkeita ihmisiä, jotka ovat viitoittaneet oman tiensä. Ihmisiä, jotka ovat löytäneet paikkansa tässä maailmassa ja toteuttavat sitä ilolla ja nautinnolla.

Erityistä tuotteessani: Mumo on konsepti empaattisesta musiikkisoittimesta, joka tuottaa äänimaailmaa perustuen käyttäjän elekieleen. Mumoa suunnitellessa astuimme työskentelyparini Mari Aution kanssa elektronisen interaktion mielenkiintoiseen, mutta jokseenkin vieraaseen maailmaan. Tuotteessa halusimme kokeilla, millä uudella tavalla soitin voisi olla symbioosissa käyttäjän kanssa. Toiminnallisesti tuote on vielä kokeellinen prototyyppi.

Inspiraation lähteitä: Luonto. Kauniit, jylhät, vihreät ja vehreät maisemat. Kesän odotus. Illan hämy. Yötön yö. Sauna. Sumu. Raikas ilma.

Leffavinkki: Viimeisin mieleen jäänyt elokuva on Birdman. Mielenkiintoinen tarina kuvattuna pitkillä, intensiivisillä, liikkuvilla otoksilla. Vaatii paljon suunnittelua ja näkemystä luoda elokuva uudenlaisella tyylillä.

Inspiroivin biisi ennen deadlinea: Mikä vain missä on hyvä energia. Tai sitten hiljaisuus, jotta pystyn keskittymään täysillä itse asiaan.

Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Varmaan jonkun työkalun. Rakentaisin sen avulla talon ja muun elämiseen tarvittavan ja jäisin sinne asumaan.

Erikoinen fakta: Olen toiseksi vanhin viidestä siskosta. Naisenergiaa!

Short in english: Minna is a designer, who thinks that the mission of the design is to create more aesthetic, functional and ethical world - head in the sky, but feet on the ground.

10. elokuuta 2015

Ideasta protoksi

Vire -osaston tuotteet odottelevat jo pakattuina syksyn messuja, joten nyt on hyvä hetki miettiä mennyttä lukuvuotta ja suunnitteluprosessia. Kuten aiemmissa Vireen blogiteksteissä on noussut esiin, pääteemat niin osastolle kuin sen tuotteillekin ovat arktinen muotoilu ja Habitaren oma Breaking free -teema. Yhdessä nämä antoivat mielenkiintoisen pohjan tuotemuotoiluprosessille ja samalla tarjosivat rajattoman määrän mahdollisuuksia.

Kaikilla suunnittelijoista oli varmasti jo alusta lähtien mielessään tuotteita, joita haluaisivat tuoda messuille, tai arkielämän ongelmia, joihin pyrkivät löytämään ratkaisua. Alkuperäisten ideoiden syntymisen jälkeen herääkin aina kysymys siitä, kuinka näitä ideoita lähdetään kehittämään eteenpäin messuilla esiteltäviksi proto-tuotteiksi?

Tietenkin työllä, innolla, ja vielä työllä. Luonnospaperia kului paljon, asunnon nurkista löytyy yhä alustavien protojen, sekä materiaalikokeilujen tuloksia ja tietokoneella niin sähköposti, kuin kurssikansio pursuavat nyt valokuvia, inspiraationlähteitä, linkkejä, mallinnuksia ja ties mitä muuta vuoden aikana kertynyttä materiaalia.

Ennen kaikkea ryhmän ja opiskelukavereiden kanssa yhdessä käytyjen palautekeskustelujen avulla tuotteiden ominaisuudet, sekä visuaalinen ilme kehittyivät edelleen ja tuotteet alkoivat muodostaa yhä selvemmin yhtenäisen kokonaisuuden. Poiketen niistä kurssitöistä ja tehtävänannoista, joita suurin osa suunnittelijoista oli aiemmin tehnyt, esiin nousi kuitenkin uusi, huomattava haaste; tuotteiden valmistettavuus sekä mekaaninen / tekninen suunnittelu. Nämä seikat tulivat aivan uudella tavalla suunnitteluprosessin keskiöön, kun jokaisen tuotteen suunnittelija oli itse vastuussa tuotteensa proton valmistuksesta.

Hyvänä (ja kenties varoittavana) esimerkkinä voin käyttää omaa tuotettani; Circuit-hyllykön kohdalla valmistuksen ja mekaniikkasuunnittelun toteutus tuntui ajoittain ottavan ylivallan prosessissa ja Circuit muuttuikin moneen kertaan suunnitteluprosessin aikana, osin toimivuuden ehdoilla.



Tämän parempaa esimerkkiä ja käytännön oppituntia on vaikea saada siitä, kuinka tuotteiden matka ideasta tuotteeksi todella vaatii eri alojen osaajien ja toimijoiden yhteistyön. Ensisilmäykseltä yksinkertaisiltakin vaikuttavat tuotteet tarvitsevat usein yllättävän monen eri osaajan panoksen toteutuakseen. Circuitin osalta erittäin lämpimät kiitokset ansaitsevat Timo Pekkanen, Matti Piilola, Pasi Kelahaara sekä Ismo Lakela, joita ilman Circuitia ei olisi.

 ”Yksikään ihminen ei ole saari.” (John Donnen, 1572-1631) 

Lainaus voi olla hieman mahtipontinen, mutta silti varsin osuva. Tämä matka kohti Habitare-messuja on ollut oppimiskokemus. Suurimpana opetuksena siitä voisi nostaa esiin yhteistyön merkityksen. Kiitos siis teille, jotka olitte mukana tällä matkalla, ja kaikille Tervetuloa Vire –messuosastolle syksyllä!